Tutkimusmatka Länsi-Grönlantiin – Diskonlahti

Lennämme Helsingistä Kööpenhaminaan, jossa majoitumme hotelliin lähelle lentokenttää. Majoittumisen jälkeen voi lähteä junalla tai metrolla keskustaan ja tutustua kaupunkiin omatoimisesti. Kenties haluat käydä hurvittelemassa Tivolissa, maailmankuulussa huvipuistossa, tai tehdä kävelykierroksen Christiansborgin tai Amalienborgin ympäristössä. Myös Nyhavnissa on mukava käydä!

Vajaan kuuden tunnin lennon jälkeen laskeudumme Kangerlussuaqiin varhain iltapäivällä (Grönlannin aikaa = Grönlannissa ollaan neljä tuntia Suomen aikaa jäljessä).

Kangerlussuaq on suurin Grönlannin siviilikäytössä olevista kansainvälisistä lentokentistä. Täältä lähtee lentoja Länsi- ja Pohjois-Grönlantiin. Kangerlussuaqissa on n. 4 000–5 000 pysyvää asukasta. Täällä on Albatros Arctic Circlen pääkonttori, hotelli ja matkamuistomyymälä, jotka sijaitsevat vain 100 m päässä lentokenttärakennuksesta.

Lentokentän perustivat amerikkalaiset toisen maailmansodan aikana. Vuosina 1941–42 perustettiin 160 km pitkän Søndre Strømfjord -vuonon pohjukkaan iso lentotukikohta nimeltä Bluie West Eight. Tukikohta oli strategisesti tärkeä sekä toisen maailmansodan että kylmän sodan aikana. Teknologian kehityksen myötä tukikohta menetti sotilaallisen merkityksensä, ja 1992 amerikkalaiset poistuivat alueelta ja jättivät tilat Grönlannille.

Heti saavuttuamme Kangerlussuaqiin on mahdollista lähteä kiinnostavalle retkelle Porojäätikölle. Tämä osa mannerjäätikköä on kuin jäämuuri – paikoittain jopa 60 m korkea – joka korostaa maan ja jään välistä kontrastia. Kuten nimikin kertoo, alueella nähdään säännöllisesti vaeltavia poroja. Vaikkei poroja olisikaan, paikka on upea, ainakin mitä tulee valokuvaukseen ja mielenrauhaan luonnon koskemattoman kauneuden ympäröimänä.

Matka alueen hienoimmalle jäätikölle tehdään nelivetoisella tundrabussilla, joka on kuin luotu tähän maastoon ja sorateille. Matkan aikana tiirailemme eläimiä, erityisesti juuri poroja ja myskihärkiä, samalla kun opas kertoo alueesta ja sen historiasta. Jäätiköllä käynnin jälkeen suuntaamme ravintola Roklubbenille, jossa nautimme lounaaksi herkkuja grillistä.

Iltapäivällä ajamme satamaan, joka sijaitsee n. 12 km lentokentältä länteen. Matkustajat kuljetetaan kumiveneillä pienissä ryhmissä muutaman sadan metrin päähän vuonoon, jonne alus on ankkuroitunut. Asetumme hytteihimme, minkä jälkeen käydään läpi turvaohjeet. Nauttiessamme illallista kauniissa salongissa aloitamme risteilyn ja suuntaamme 160 km pitkän vuonon läpi.

(Retki ei sisälly matkan hintaan. Lue lisää kohdasta lisämaksulliset retket.)

Aamupäivän aikana saavumme Sisimiutiin. Aamiaisen jälkeen saamme kuvan modernista Grönlannista. Sisimiut on Grönlannin pohjoisin kaupunki, jonka satama pysyy auki myös talvella. Tästä syystä se on myös eteläisin kaupunki, jossa saa pitää rekikoiria. Vain 5 400 asukkaan Sisimiut on Grönlannin toiseksi suurin kaupunki pääkaupungin Nuukin jälkeen.

Sisimiutin alueella on asuttu noin 4 500 vuotta. Saqqaqin, Dorsetin ja Thulen kulttuurien kansat tulivat tänne alun perin Kanadasta ja käyttivät ravinnokseen pääasiassa kalaa, lintuja ja nisäkkäitä, kuten valaita, hylkeitä ja poroja. Ensimmäiset eurooppalaiset valaanpyytäjät saapuivat Sisimiutiin 1600-luvulla. He kohtasivat alueen asukkaita vain harvoin. Vasta kun norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede saapui Grönlantiin 1721, syntyi kiinteämpi yhteys inuittien ja eurooppalaisten välille. Vuonna 1764 perustettiin siirtokunta, joka nimettiin kreivi Johan Ludvig Holsteinin mukaan Holsteinsborgiksi. Sisimiutin vanhassa kaupunginosassa on taloja siirtokunnan ensimmäisten vuosisatojen ajalta. Kaupungin vanhin talo on vuodelta 1756, ja merkittävin rakennus on sininen kirkko vuodelta 1775.

Nykyään Sisimiut on tärkeä opiskelu- ja teollisuuskaupunki. Kaupungissa sijaitsee mm. kalatehdas, joka on Grönlannin suurin ja yksi maailman nykyaikaisimpia. Teemme mielenkiintoisen kaupunkikävelyn, joka keskittyy lähinnä vanhaan kaupunginosaan, jossa sijaitsee museo ja kaunis kirkko. Käymme myös keskustassa, jossa toimii koko joukko moderneja yrityksiä.

Lounaan jälkeen voi lähteä patikoimaan Telen saarelle (n. 4,5 km).

Iltapäivällä merimatka jatkuu kohti pohjoista. Illan kuluessa ohitamme Sisimiut Isortuat- ja Nordre Strømfjord -vuonot, Attun ja Ikerasaarsukin taajamat sekä pienen Kangaatsiaqin. Valoisassa yössä ohitamme Aasiaatin ja saavumme Diskonlahden eteläosaan ennen kuin otamme kurssin kohti kuuluisaa Diskon saarta ja sen kilometrin korkuisia basalttituntureita. Aamuvirkut voivat nauttia näkymistä jäävuorille.

Olemme saapuneet Diskon saaren korkeiden tuntureiden sylissä sijaitsevaan suojaiseen luonnonsatamaan, joka oikeutetusti kantaa tanskalaista nimeä Godhavn (suom. hyvä satama) ja grönlannin kielellä Qeqertarsuaq, joka tarkoittaa yksinkertaisesti ”isoa saarta”.

Qeqertarsuaq oli vuoteen 1950 tärkein kaupunki Nuukista pohjoiseen, sillä alueella eli valtava määrä valaita. Jo 1700-luvulta asti valaanpyynti on tuonut rahaa Diskon saarelle, joka on nykyään vaipumassa unohduksiin johtuen hiipuvista työmahdollisuuksista ja puutteellisista yhteyksistä manterelle. Kävelemme läpi kaupungin erikoiselle kahdeksankulmaiselle kirkolle, jota kansan suussa kutsutaan Jumalan mustepulloksi.

Qeqertarsuaqissa meidät on kutsuttu perinteiselle grönlantilaiselle “kaffemikille” eli päiväkahville. Pääsemme nauttimaan tunnetusta grönlantilaisesta vieraanvaraisuudesta! Kahvittelun jälkeen voi osallistua patikkaretkelle Kuanneqiin (n. 11 km).

Saaren tasalakiset tunturit ovat vulkaanisia ja kuuluvat Grönlannin geologisten muodostumien nuorimpiin. Maaperässä on erikoisia puhtaan raudan ja hiilen esiintymiä. Hiiltä louhittiin useiden vuosien ajan Qullissatista saaren pohjoisrannikolta. Kun kaivos ja kylä suljettiin Tanskan asetuksella vuonna 1972, Grönlannin nuorten keskuudessa heräsi vahva poliittinen tietoisuus. Tämän tietoisuuden myötävaikutuksella Grönlanti sai itsehallinto-oikeuden 1979.

Iltapäivän päätteeksi otamme kurssin kohti pohjoista. Matkaamme Qeqertarsuaqin länsipuolitse, kierrämme varhain aamulla Nuussuaqin kärjen matalat kalliot ja saavumme Uummannaqin lahteen. Ohitamme koko ajan jäävuoria, joista osa on dramaattisempia ja erottuvampia kuin toiset.

Aamulla sijaintimme on 440 km napapiiriltä pohjoiseen, tarkalleen ottaen 70 astetta pohjoista leveyttä. Kyse on yhdestä Grönlannin kauneimmista ja aurinkoisimmista seuduista. Olemme saapuneet Uummannaqiin. Kaupunki sijaitsee 12 km²:n kokoisella saarella, ja näkymiä hallitsee 1 175 m korkea sydämenmuotoinen tunturi, jonka mukaan kaupunki on saanut nimensä. Kaupungista on hienot näkymät Storøenin 1000 m korkeille kallioseinämille, Nuussuaqin niemimaan lumipeitteisille huipuille etelässä ja vuonolle, jossa isot jäävuoret lipuvat tuulen ja virtausten ohjaamina majesteettisesti ohi. Kokonaista viisi aktiivista jäätikköä vuonon pohjukassa pitää huolen siitä, että jäätä riittää ihailtavaksi. Seudun vakaan arktisen ilmaston – auringonpaisteisia tunteja on 2 000 ja sadetta saadaan vain 100 mm vuodessa – ansiosta Uummannaqia voi ihan oikeutetusti kutsua Grönlannin Rivieraksi!

Uummannaq perustettiin ensin siirtokunnaksi Nuussuaqin niemimaalle vuonna 1758, mutta jo 1763 kaupunki siirrettiin saarelle, jossa valassaaliit olivat paremmat. Teemme kävelykierroksen kaupungin jyrkillä kaduilla ja näemme mm. vanhan turvemökin, joka oli käytössä vielä muutama vuosikymmen sitten.

Iltapäivällä saavumme Eqip Sermian jäätikön luo. Valtava jäätikkö sijaitsee Diskonlahden koilliskulmassa. Tästä jäätiköstä noin 50 merimailia Ilulissatista pohjoiseen on tullut pieni kuuluisuus, ja monet alukset tuovat tänne matkailijoita päivittäin. Myös tutkimusmatkailijoilla oli täällä kauan sitten tukikohta, mm. sveitsiläisellä geofyysikolla ja naparetkeilijällä Alfred de Quervainilla, joka rakensi tänne talvehtimistalon, jota hän käytti matkoillaan 1900-luvun alkupuolella.

Ajamme niin lähelle jään reunaa kuin mahdollista. Pidämme toki etäisyyttä putoaviin jääkimpaleisiin ja varomme isoja aaltoja, joita syntyy, kun jäätiköstä irtoaa jäälohkareita. Vuorella jäätikön sivuilla näkee, miten paljon jäätikkö on kutistunut viimeisten 50–100 vuoden aikana. Mainittakoon tässä, että joskus Ataa-vuono, joka johtaa Eqip Sermian jäätikölle, on niin täynnä jäätä, ettei sieltä pääse laivalla läpi. Siinä tapauksessa päivän ohjelma muuttuu, ja käymme esim. tutustumassa johonkin kylään Diskonlahdella.

Iltapäivän päätteeksi lähdemme kohti Ilulissatia, jonne saavumme varhain aamulla.

Ilulissat merkitsee grönlanniksi jäävuoria, ja siksi kaupungin lempinimi on “Jäävuorten pääkaupunki”. Diskonlahdessa hieman Ilulissatin edustalla kelluu nimittäin jättimäisiä jäävuoria. Ne tulevat Isfjord-vuonosta, jonne on Ilulissatista reilun puolen tunnin kävelymatka. Jäävuoret saavat alkunsa 30 km pitkän vuonon pohjukassa sijaitsevasta Sermeq Kujalleq -jäätiköstä, joka on 10 km leveä ja 1 000 m paksu. Kyse on jäätiköstä, joka on tuotteliain Antarktiksen ulkopuolella. Kun useimmat muut mannerjäätiköt etenevät noin metrin/päivä, Ilulissatin vauhti on 25 m/päivä. Tämä merkitsee sitä, että Ilulissat synnyttää yli 10 % kaikista Grönlannin jäävuorista. Tästä syystä Isfjord-vuonosta on tullut Unescon maailman luonnonperintökohde.

250 vuodessa Ilulissat on kasvanut jatkuvasti ja on nyt Grönlannin kolmanneksi suurin kaupunki, jonka asukasluku on noin 4 500. Se on varsin vilkas ja viihtyisä kaupunki, jossa on Grönlannin olosuhteisiin nähden laaja kulttuuritarjonta. Naparetkeilijä Knud Rasmussen syntyi Ilulissatissa kuten myös hänen hyvä ystävänsä, etevä koiravaljakon ohjastaja Jørgen Brønlund, joka osallistui tanskalaisten tutkimusmatkalle ja kuoli matkalla.

Tänään on tarjolla kaksi lisämaksullista retkeä tai vaihtoehtoisesti voit tutustua Ilulissatiin omatoimisesti. Ohjelmaan kuuluu myös kävelyretki Isfjordin rantoja pitkin. Käymme retkellä Sermermiutissa ja nautimme upeasta luonnosta (n. 10,5 km).

Veneretkellä Isfjord-vuonolle (kesto n. 2 tuntia) pääset kokemaan upeat jäämaisemat lähietäisyydeltä. Retki on takuulla ainutlaatuisen hieno kokemus ja unohtumaton luontoelämys. Muista pukeutua lämpimästi!

Flightseeing by Airzafari (itse lento kestää n. 40 min): Mukavan pienkoneen kyydissä pääsemme henkeäsalpaavalle kierrokselle jäätiköiden ja jään täyttämien vuonojen ylle. Ikkunapaikoilta (kaikille) on huikeat näkymät isoille ja pienille jäävuorille. Kenties näemme myös valaita! Lentomatkaa voidaan muuttaa lyhyellä varoitusajalla, mikäli sää muuttuu huonoksi.

Veneretki Isfjordiin ja Flightseeing by Airzafari eivät sisälly matkan hintaan, vaan tilataan erikseen. Aikataulu mahdollistaa osallistumisen molemmille retkille. Lue lisää retkien kuvauksesta.

Illalla otamme suunnan kohti Diskonlahtea ja etelää. Ennen kuin jätämme hyvästit jäävuorille, näemme toivottavasti ryhävalaita, jotka oleskelevat yleensä Aasiaatin edustalla.

Mikäli emme pääse Ilulissatiin jäätilanteen vuoksi, käymme sen sijaan Qasigiannguitissa tai Aasiaatissa Ilulissatin eteläpuolella.

Itilleq, jonka nimi merkitsee jotakin sen tapaista kuin ”meren risteyskohta”, sijaitsee siellä, mistä Grönlannin takamaita ympäröivät vuoret ja vuonot alkavat. Itilleq on yksi pienistä taajamista, jotka ovat hajallaan kuin varpusparvi Grönlannin rannikolla napapiirin pohjoispuolella. Taajama sijaitsee keskellä Unescon maailmanperintöaluetta nimeltä Aassivisuit-Nipisat, joka pääsi Unescon kohteeksi inuiittimetsästysperinteen ansiosta. Alueella on tehty arkeologisia löytöjä ja dokumentoitu asutushistoriaa.

Huolimatta siitä, että puutalot ja nahkamajat on korvattu värikkäillä nykyaikaisilla taloilla, elämäntapa ei ole muuttunut paljonkaan siitä, kun inuiitit saapuivat Grönlantiin. Paikalliset moottoritiet ovat vesi ja jää. Meri ja tundra tuovat yhä ruoan pöytään paikallisille – kuten on tapahtunut jo tuhansien vuosien ajan. Nieriä, poro ja myskihärkä ovat tyypillisiä saaliita, joita riittää runsaasti.

Paikallisväestö on ankkuroitunut moderniin maailmaan älypuhelinten, nopean internetyhteyden ja satelliittitelevision avulla, mutta on samanaikaisesti ylpeä perinteistään ja jatkaa kulttuurinsa ylläpitämistä tässä muuttuvassa maailmassa. Kuvauksellista kylää esitellään hyvin mielellään, ja me vierailijat pääsemme nauttimaan grönlantilaisten vieraanvaraisuudesta.

Itilleqistä matkaamme pienen pätkän etelään ja sitten 160 km pitkään Søndre Strømfjord -vuonoon.

Yön aikana olemme matkanneet 160 km pitkän vuonon läpi ja saavumme risteilyn päätepisteeseen, Kangerlussuaqiin. Aluksella nautitun aamiaisen jälkeen on aika hyvästellä miehistö. Kumiveneet kuljettavat meidät Kangerlussuaqin satamaan. Sieltä bussi vie meidät keskustaan, jossa voi lähteä kaupunkikierrokselle ennen paluulentoa.

(Retki ei sisälly matkan hintaan. Lue lisää kohdasta lisämaksulliset retket.)

Seikkailullinen matkamme Grönlantiin on lopussa. Lennämme Kangerlussuaqista Kööpenhaminaan. Perillä majoitumme hotelliin lentokentän läheisyyteen. Voit katsella kaupunkia omatoimisesti.

Lennämme Kööpenhaminasta Helsinkiin.