Albatrosin Keski-Amerikka

Lennämme Helsingistä Panamaan, jonne laskeudumme vasta myöhään illalla. Ajamme suoraan hotellille. Huom. vahvistetuista lentoaikatauluista riippuen saapumisaika Panamaan voi muuttua.

Tänään teemme kaupunkikierroksen Panaman pääkaupungissa Panama Cityssä – tai Ciudad de Panamassa, kuten nimi kuuluu espanjaksi – joka on myös maan suurin kaupunki. Asukkaita kaupungissa on noin miljoona. Panama City on sekoitus pilvenpiirtäjiä, kauniita siirtomaa-aikaisia taloja ja slummia, jollainen löytyy kaikista suurkaupungeista tässä maailmankolkassa. Aloitamme kierroksemme pari kilometriä keskustan ulkopuolelta, alkuperäisen Panama Cityn raunioilta. Alkuperäinen Panama City tuhottiin ja poltettiin englantilaisen merirosvokapteenin Henry Morganin käskystä vuonna 1671. Uusi kaupunki rakennettiin muutaman kilometrin päähän. Ajamme takaisin kaupunkiin, jossa jatkamme kierrostamme kävellen läpi vanhankaupungin. Sen siirtomaatyyliset talot ovat päässeet Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Panama Cityn länsilaidalla sijaitsee Panaman kanava. Ajamme Mirafloresin sululla sijaitsevaan vierailukeskukseen. Sulkujen kautta kulkevat alukset nousevat tai laskevat kahdeksan metriä päästäkseen Atlantilta Tyynellemerelle tai toisin päin. Saamme yksityiskohtaisen kuvauksen sulkujen toiminnasta ja voimme katsella sulkujen läpi kulkevia laivoja.

Yöpyminen Panama Cityssä.

Tänä aamuna lennämme Panama Citystä San Joséhen, Costa Rican pääkaupunkiin (Huomio: Koska lento lähtee varhain, saamme hotellilta eväät mukaan). Saavuttuamme perille teemme lyhyen kaupunkikierroksen, jonka jälkeen ajamme eräälle kahvitilalle ja syömme lounasta. Kahvi on maan vanhin maataloustuote, jota on viety 1790-luvulta lähtien. Costa Rican hallitus elvytti tuotantoa 1820-luvulla jakamalla ilmaisia kahvipensaan taimia ja myöntämällä verohelpotuksia perheille, jotka olivat kiinnostuneita kahvinviljelystä. Syntyi ryhmä pientuottajia, jotka kiristyneestä kilpailusta huolimatta ovat onnistuneet varmistamaan toimeentulonsa. Costaricalainen kahvi tunnetaan korkeasta laadusta, ja tuotanto on tehokasta. Kahvi onkin yksi maan tärkeimmistä vientituotteista. Tutustumme sukutilalla kahvin viljelyyn.

Yöpyminen San Joséssa.

Lähdemme liikkeelle aikaisin ja otamme suunnan kohti kaakkoa ja Karibianmeren rannikkoa. Matka kulkee läpi Braulio Carrillon kansallispuiston, joka koostuu 90-prosenttisesti aarniometsästä. Puiston alueella elää yli 6 000 kasvilajia, mm. saniaispuita, palmuja ja värikkäitä heliconioita ja ananaskasveja. Nautimme aamiaisen pienessä Guápilesin kaupungissa. Sen jälkeen matka jatkuu Caño Blancon satamaan, jossa nousemme veneeseen. Teemme mukavan veneretken läpi viidakon ja saavumme seuraavaan majapaikkaamme. Iltapäivällä vierailemme Tortuguerossa sekä liemikilpikonnien (Green sea turtle) suojelukeskuksessa. 

Yöpyminen Tortugueron kansallispuistossa.

Tänään tutustumme lähemmin Tortugueron kansallispuistoon. Aluksi tarkoituksena oli vain rauhoittaa ranta-alueita, joilla liemikilpikonna munii, mutta puisto kasvoi pikkuhiljaa 51 870 hehtaarin suuruiseksi kansallispuistoksi, joka muodostaa Keski-Amerikan suurimman yhtenäisen sademetsäalueen. Päivän alkajaisiksi nousemme pieniin veneisiin, jotka kuljettavat meidät syvemmälle jokiverkostoon. Pääsemme hyvin lähelle alueella viihtyviä eläimiä ja lintuja. Täällä elää mm. kolme apinalajia: mustahämähäkkiapina, mölyapina ja kapusiiniapina. Jos meillä on onnea, näemme myös laiskiaisia, saukkoja, kaimaaneja, kilpikonnia, liskoja ja sammakoita. Myös lintulajeja on runsaasti, mm. kahdeksan papukaijalajia.

Yöpyminen Tortugueron kansallispuistossa.

Aamiaisen jälkeen ajamme veneellä takaisin Caño Blancoon ja jatkamme Tirimbinan sademetsäkeskukseen, joka koostuu laajasta alueesta suojeltua sademetsää. Keskuksessa tutkitaan alueen biodiversiteettiä. Päivän teema on suklaa. Vierailemme entisellä kaakaoplantaasilla, tutustumme kaakaon kulttuurihistoriaan ja kaakaopavun matkaan plantaasilta suklaaksi. Pääsemme luonnollisesti myös maistelemaan paikallisesti valmistettuja suklaita.

Tirimbinasta ajamme kohti pohjoista ja La Fortunan kaupunkia. Alue tunnetaan kansallispuistosta, jossa sijaitsee 1 633 m korkea Arenal-tulivuori. Tulivuori oli vuoteen 2010 Costa Rican aktiivisin, mutta on nyt vaipunut lepotilaan. 

Yöpyminen La Fortunassa.

Tänään saamme tilaisuuden nähdä sademetsän ylhäältä käsin, sillä teemme retken pitkin riippusiltoja. Yksityiselle suojelualueelle, joka kattaa 250 hehtaaria trooppista sademetsää Arenal-tulivuoren juurella, on rakennettu polkujen, siltojen ja riippusiltojen verkosto. Se mahdollistaa retken sademetsän tiheään, vihreään maailmaan, ja samalla saat tilaisuuden nähdä, miltä alue näyttää ylhäältä käsin katsottuna. Sillat on rakennettu niin, että ne häiritsevät luontoa mahdollisimman vähän. Koska reitti on paikoin jyrkkä ja kulkee läpi vaihtelevan maaston, se ei sovi huonojalkaisille. Huomaathan, että patikointiretkellä jalassa täytyy olla pitäväpohjaiset kengät.

Kun olemme nähneet tarpeeksi sademetsää, ajamme La Fortunan kuumille lähteille. Pääsemme rentoutumaan 30–40-asteiseen veteen ja ihailemaan pientä vesiputousta. Paikalla on vaatteidenvaihtotilat ja sieltä saat myös pyyhkeen. Rentouttavan pulahduksen jälkeen ajamme takaisin hotellille La Fortunaan.

Yöpyminen La Fortunassa.

Lähdemme aikaisin liikkeelle ja suuntaamme kohti pohjoista ja Peñas Blancasin raja-asemaa. Ylitämme Nicaraguan rajan ja ajamme jonkin matkaa valtavan Nicaraguajärven rantoja seuraillen. Nicaraguajärven pinta-ala on 8 264 km2 ja se on Keski-Amerikan suurin järvi. Saavumme Granadaan, jonka perusti konkistadori Francisco Hernandez de Córdoba vuonna 1524. Nimensä kaupunki on saanut Espanjassa sijaitsevan samannimisen kaupungin mukaan. Siirtomaa-arkkitehtuuri näkyy yhä kaupunkikuvassa. Iltapäivällä teemme kaupunkikierroksen, jonka aikana näemme mm. La Merced -kirkon vuodelta 1534, kulttuuritalon Casa de los tres Mundosin ja San Francisco -kirkon. San Francisco oli myös luostari, joka perustettiin samoihin aikoihin kuin itse kaupunki. Se kuitenkin paloi useita kertoja merirosvojen hyökkäysten yhteydessä, joten alkuperäisestä on jäljellä vain ulkoseinät sekä maanpinnan alapuolella sijaitsevat katakombit. Arvioidaan, että aikojen saatossa katakombeihin olisi haudattu noin 75 000 ihmistä. Kirkon yhteydessä toimivassa museossa on esillä alueelta löytynyttä esineistöä. Palattuamme nykyhetkeen kirjoittaudumme sisään hotelliimme Granadassa, jossa yövymme.

Yöpyminen Granadassa.

Aloitamme risteilyllä Nicaraguajärvellä ja otamme kurssin kohti Las Isletasin saaria. Lähellä sijaitseva Mombacho-tulivuori purkautui noin 20 000 vuotta sitten, ja samalla sen huippu räjähti muodostaen 365 pientä saarta ympäröivään järveen. Seuraava kohteemme on Masaya, joka tunnetaan taidokkaista käsitöistä. Vierailemme yhdellä Masayan toreista. Myytävänä on esim. käsinkudottuja riippukeinuja, kirjottuja puseroita, puukaiverruksia ja hamppukuidusta tehtyjä kudonnaisia. Jos haluat ostaa kotiin tuliaisia, täältä löydät hyvän valikoiman. Jatkamme matkaa Managuaan, joka perustettiin 1819 ja nimettiin pääkaupungiksi sen jälkeen, kun merirosvot polttivat Granadan. Managua itse on joutunut kohtaamaan tuhoisia maanjäristyksiä, joista pahimmat sattuivat 1931 ja 1972. Näemme mm. hallintorakennuksia ja tutustumme Loma de Tiscapa  puistoon, josta on upeat näkymät yli kaupungin. Jatkamme Leóniin, joka perustettiin samoihin aikoihin kuin Granada ja kilpaili Granadan kanssa maan suurimman ja tärkeimmän kaupungin tittelistä. Tutustumme tärkeimpiin nähtävyyksiin ja kirkkoihin ennen kuin majoitumme hotelliimme.

Yöpyminen Leónissa.

Meillä on edessä kolmen tunnin ajomatka läpi vaihtelevien maisemien. Matka kulkee läpi niittyjen ja maissi- ja sokeriruokopeltojen. Taustalla voi hyvällä säällä nähdä San Cristóbal -tulivuoren. Olemme Nicaraguan cowboy-seudulla, jossa tuotetaan lihan lisäksi myös maitoa koko maan tarpeisiin. Viimeinen pätkä ajetaan pitkin sorateitä – pääsemme lähelle luontoa! Saavuttuamme Potosín pieneen satamakaupunkiin paikallisopas ja matkanjohtaja hoitavat rajamuodollisuudet. Nousemme veneisiin, jotka vievät meidät yli Fonsecanlahden. Matkatavarat pakataan vesitiiviisiin säkkeihin, ja matkustajille jaetaan pelastusliivit – vesi voi matkan varrella hieman roiskua. Määränpäämme on La Unión El Salvadorin puolella, jossa odottavat jälleen rajamuodollisuudet.

Yöpyminen La Uniónissa.

Päivämme alkaa tutustumalla El Salvadorin tärkeimpiin arkeologisiin löytöihin, nimittäin Joya de Cerénin mayakaupunkiin. Noin vuonna 590 Loma Calderan tulivuori purkautui ja hautasi kaupungin kolmemetrisen tuhkakerroksen alle. Paikkaa kutsutaan myös Amerikan Pompeijiksi. Toisin kuin oikeassa Pompeijissa, täällä kaikki asukkaat ehtivät paeta laavavyöryn alta. Alueelta on löytynyt ruoanvalmistusvälineistöä, työkaluja, huonekaluja ja jopa puoliksi syötyjä aterioita, jotka ovat jääneet niille sijoilleen asukkaiden lähtiessä pakoon henkensä kaupalla. Esineistö on hyvin säilynyttä, ja yksi erikoisimmista löydöistä on maniokkipelto, joka nyt näkyy painaumana vulkaanisessa tuhkassa. Joya de Cerén kuuluu Unescon maailmanperintökohteisiin. Jatkamme matkaa kohti pääkaupunkia San Salvadoria.

Yöpyminen San Salvadorissa.

Aikaisin aamulla lähdemme matkaamaan Hondurasiin. Kuljemme osan matkaa Guatemalan puolella, sillä sitä kautta on lyhyempi reitti päivän pääkohteeseen: Copánin kiehtovaan mayakaupunkiin. Rauniot ovat peräisin ajalta noin 250–850 jKr. Kyse on yhdestä tärkeimmistä kaivauksista, joita mayaintiaanien korkeakulttuurin puitteissa on tehty. Alueella oli asutusta jo noin 1500 eKr. Copán on kuuluisa hieroglyfein koristelluista portaista: Portaiden kaiverrukset muodostavat pisimmän tunnetun yhtenäisen mayojen kaiverrussarjan. Portaissa kuvataan Copánin hallitsijoita 450 vuoden ajalta sekä kirjoitusmerkein että kuvin. Alueella on paljon taidokkaita kaiverruksia, rakennuksia, temppeleitä, pyramideja, alttareita ja mayakulttuurin toiseksi suurin pallokenttä. Kaupunkivaltion menestys johti valitettavasti myös sen tuhoon. 700-luvulle mennessä asukasluku oli kasvanut niin suureksi, ettei maanviljelyllä kyetty enää tuottamaan riittävästi ruokaa. Copánin viimeinen kuningas nousi valtaan vuonna 822, mutta jo 200 vuotta myöhemmin laakso oli käytännössä asumaton, ja viidakko valtasi upeat rakennukset. Copánin rauniot löysi tutkimusmatkailija Juan Galido vuonna 1834, ja vuonna 1839 piirtäjä Frederick Catherwood dokumentoi löydön. Copánia on entisöity ja konservoitu vuodesta 1977 ja se kuuluu nykyään Unescon maailmanperintökohteisiin. Yövymme hotellissa raunioiden lähistöllä sijaitsevassa Copán Ruinasin pikkukaupungissa.

Päivä alkaa jälleen mayojen merkeissä – tällä kertaa Guatemalan puolella. Vierailemme Quiriguán mayakaupungin raunioilla, joita ympäröi Keski-Amerikan suurin banaaniplantaasi. Quiriguá on Unescon maailmanperintökohde ja voi ylpeillä monilla hyvin säilyneillä patsailla, mm. korkeimmalla kivestä veistetyllä patsaalla koko mayojen historiassa. Patsas ulottuu 10 metrin korkeuteen ja painaa 65 tonnia. Koska alueella on niin vaikuttavia mayojen monumentteja, sillä on ollut merkittävä rooli mayojen elämäntavan ja perinteiden kartoittamisessa.

Yöpyminen Livingstonissa.

Tänään lähdemme kivalle risteilylle Dulcejoelle. Matkan varrella pysähdymme tutustumaan q’eqchi-kansan Ak’tenamit-kehitysprojektiin, jonka tavoitteena on kouluttaa nuoria – sekä akateemisesti että kulttuurisesti – jotta he voivat perustaa ja johtaa kestäviä pienyrityksiä ja näin edistää paikallisen alueen kehitystä. Reittimme kulkee trooppisessa sademetsässä, jossa on valtavasti lintuja ja eksoottisia kasveja. 

Siirtomaakaudella Dulcejoki toimi tärkeänä kauppareittinä espanjalaisille, sillä se yhdisti Karibianmeren Izabaljärveen ja Nicaraguan sisämaahan. Paikalle, jossa järvi laskee jokeen, espanjalaiset rakensivat Castillo de San Felipe de Laran linnoituksen suojelemaan kauppiaita merirosvoja vastaan. Näemme linnoituksen, kun livumme sen ohitse jokea pitkin. Risteilyn päätyttyä nousemme jälleen bussiin ja ajamme Floresiin.

Yöpyminen Floresissa.

Päivän pääkohde on mayaintiaanien helmi, Tikalin upea rauniokaupunki, joka on myös Unescon maailmanperintökohde. Tikal löydettiin 1848, mutta se on ollut avoinna vierailijoille vasta parinkymmenen vuoden ajan. Raunioalueen pinta-ala on noin 40 km2. Alueella on noin 600 eKr. rakennettujen temppeleiden raunioita, mutta kaupungin kultakausi – klassinen mayakulttuurin kausi – ajoittuu noin vuosiin 300–800 jKr. Tuon ajanjakson jälkeen hallitseva luokka ja valtaosa asukkaista hylkäsi kauniin kaupungin, mikä kuvastaa mayakulttuurin rappeutumista koko alueella. Joitakin pyramideista ei ole entisöity, joten niistä saa aavistuksen siitä, miltä paikka näytti löytöhetkellä. Esiin kaivetut temppelit ja pyramidit ovat lähes 70 m korkeita. Kolme pelikenttää, lukemattomia aukioita ja alttareita, rakennuksia, kuvioita ja reliefejä – ne kaikki antavat käsityksen siitä, kuinka uskomattoman taitavia ja tarkkoja mayat olivat astronomian ja matematiikan aloilla. Teemme kävelykierroksen viidakossa, joka ympäröi rauniokaupunkia. Viidakon eläimistö ja kasvillisuus on rikasta: Orkideoja, mahonkeja, kumipuita, setrejä ja palmuja. Saatamme nähdä myös mölyapinan, ketun, nenäkarhun, villikalkkunan, tukaanin ja erilaisia papukaijoja. Ajamme seuraavaksi Mundo Mayan lentokentälle ja lennämme Guatemala Cityyn. Laskeuduttuamme ajamme Unescon suojelemaan Antiguaan Guatemala Cityn länsipuolelle. Yövymme Antiguassa.

Antigua, jota ympäröi kolme tulivuorta, oli muinoin Latinalaisen Amerikan kolmanneksi suurin kaupunki. Yli 200 vuoden ajan Antigua oli myös maan pääkaupunki, jossa asui yli 60 000 asukasta. Tänä päivänä Antigua on rauhallinen, osin entisöity siirtomaakaupunki. Kävelyretkellä pitkin hiljaisia, mukulakivin päällystettyjä katuja saamme ihailla matalia taloja ja niiden kaunista siirtomaa-arkkitehtuuria, pastellivärejä ja taitavasti kaiverrettuja puuportteja. Keskustassa sijaitsee viehättävä Parque Central, jota koristavat suihkulähde ja trooppiset kasvit. Aukion ympärillä on kiinnostavia museoita ja näkemisen arvoisia luostareita ja kirkkoja. Jatkamme matkaa kohti Atitlánjärveä, joka on yksi kauneimmista järvistä täällä päin maailmaa. Majoitumme hotelliin järven rannalla.

Atitlánjärvi on vihreiden vuorten ja purppuranväristen tulivuorten ympäröimä, ja järven veden sävy vaihtelee tummasta vihreästä kirkkaimpaan turkoosiin. Paikka on hieno sekoitus epätavallisen kaunista luontoa ja perinteistä intiaanikulttuuria. Legendaarisen järven ympärillä sijaitsee 12 pientä kylää, joita espanjalaiset kutsuivat 12 apostolin mukaan: San Pablo, San Pedro, San Antonio jne. Kunkin kylän asukkaat tunnistaa heidän kudotuista vaatteistaan, joita koristavat kylän omat kuviot ja värit. Ne paljastavat kantajansa asuinpaikan ja identiteetin. Muutamissa kylissä puhutaan lisäksi omaa kieltä. Risteilyn aikana pääsemme nauttimaan näkymistä kolmelle tulivuorelle sekä tapaamaan paikallisia intiaaneja. Intiaanit elävät yhä samalla tapaa kuin ovat tehneet vuosisatojen ajan.

Yöpyminen Atitlánjärvellä.

Varhain aamulla ajamme Guatemala Cityyn ja siitä edelleen lentokentälle. On kotimatkan aika!